Oltiin viikonvaihde Pulkkilassa. Veljenpoikien kanssa seikkailtiin jokivarren peltomaisemissa sekä Haapavuoren kuusikoissa ja kallioilla. Palaillessamme Haapavuoren maastoista Rohto löysi noin 300 metriä ennen autoa keppi-aarteen, jonka kohtalo tuotti sille suuresti päänvaivaa. Se kävi katsastamassa tienposkesta lähemmäs 10 potentiaalista kätköpaikkaa kepilleen, mutta mikään ei tuntunut kelpaavan ja lopulta se asetteli aarteensa auton vieressä olevan nuotiopaikan viereen, varmaankin optimistisesti ennakoiden sen tulevaksi makkaratikuksi ;-D Viimeistään tämän viikonlopun aikana Rohto oppi kerjäämisen jalon taidon, kiitos äitini ja ystäväni Ainon (90-v teräsmummo, joka sai juuri ajokortin uusittua, Onnea!): havaittavissa oli kaksi sataprosenttisen keskittynyttä, sotilaallisen ryhdikkäästi niskat tanassa tapittavaa koiraa ;) Kotona iltapalaksi olikin sitten köykäinen pieni raejuustoateria, toivonmukaan ennaltaehkäisten mahdolliset mahanpurut...
sunnuntai 1. marraskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihana tuo kuva, jossa Aino kiikkustuolissa "kerjuuttaa" koiria. :) Rohto oppii olemaan tekemisissä kaikenikäisten lasten kanssa vauvasta muoriin. :)
VastaaPoistaKylläpä näillä koiruuksilla on tapana oppia kerjuu ennemmin kuin myöhemmin. Mauno oli 8,5 viikkoinen kun Mikon eno syötteli sille sokerikorppua 'meiltä salaa'. No, Mauno sai mukavan kuvan isosta mustapartaisesta miehestä. :)
VastaaPoista