Jälki-innostusta pukkaa päälle: tein Rohtolle iltayhentoista aikaan jäljen tuohon viereiselle Keskuskadulle - täällä ei tähän aikaan kummoista trafiikkia ole joten ei huolta liikenteestä ;) Halusin kokeilla nyt himpun haasteellisempaa reeniä: kävelin viistosti ajotien yli, tein reunaan loivan kaarroksen oikealle jatkaen vajaa kymmenen metriä tien reunaa pitkin ja kaarroin sitten melko jyrkästi takaisin ajotien yli ja edelleen pyörätien yli meidän pihatielle - jäljestä tuli hieman kulmikkaan uun mallinen. Jäljen päähän laitoin namirasiaan raakaa lindströminpihvitaikinaa (kurmeeta sen ainakin joskus pittää olla ;)) ja matkan varrelle sinne tänne kuivuneita juustonpaloja. Pituutta jäljelle tuli nyt ehkä hieman yli 30 metriä ja se ehti vanheta reilut 5 minuuttia. Sää oli eilisenkaltainen räntäsateinen nollakeli ja jälki kulki osin sivu ja osin myötätuuleen noin parisenttisessä räntäkerroksessa.
Rohto selvitti jäljen loistavasti! Loivasta jäljelle tulokulmasta jälki nousi heti oikeaan suuntaan ja intopiinä Rohto nuuskutti sen menemään hihna kireällä tarkasti kaarroksineen päivineen :-D Kaikki juustot jäi vauhissa matkan varrelle, mutta kovasti ilahtunut se oli taas namirasian löydettyään. Nyt tuli todistettua myös se, että kyllä se ihan vaan hajulla jäljen kulkee, sillä säästösyistä täällä ei enää tähän aikaan ole katuvalot päällä, ja säädin oman otsalamppuni osoittamaan nyt niin, ettei se anna Rohtolle apuja, mutta että itse pystyn aina väliin varmistamaan jäljen kulkusuunnan. Pitääkin alkaa nyt kasvattamaan pikkuhiljaa mittaa jäljelle ja tekemään noita kaarroksia.
Ai niin, potilaspäivitys: käväisin Oulun reissun yhteydessä Akuutissa vilauttamassa Rohton leikkausarpea ja hoitaja totesi sen parantuneen erinomaisesti, eikä arpi ollut ärtynyt mistään kohtaa. Tätä myötä sanomme hyvästit salihousuille, mun omituiselle käsityöluomukselle ;) Puntari näytti 16 kg lukemaa Rohtolle, joten painokin on taas lähtenyt mukavasti nousuun.
ONNEA RAVJA!
Huvittava... lumipalloleikit - jeee!
Hurrrja paappa (Mun keppi!!!)
Kiltti paappa
Iso nenä
...josta on syytä olla ylpeä
Rakas hölköttelijä
Eilen (16.3) iltalenkillä
Possunokka
Risusavottaa
Naakka-vahit
Muuten pyyhkii hyvin, mutta rakkauteni kohde, neiti Boa, 
Rakkaus ilman vastarakkautta pistää Rohton väliin vinGAHtelemaan ja HAUkahtelemaan turhautuneena! Mutta eipä hätää, turhaumia voi purkaa vaikkapa availemalla kaappeja ja kaivamalla esiin mielenkiintoisia tavaroita, kuten emännän huolimattomuuksissaan turhan saapusalle unohtamia alkaliparistoja. Samalla tulee aktivoitua kotiin saapuvaa emäntää konttaamaan pitkin lattioita patterijahdissa ja soittelemaan jälleen kerran puheluita erinäisiin paikkoihin... Säikähyksellä taijettiin tällä kertaa selvitä, mutta taidan nyt sitten vihoviimein ottaa yhteyttä sinne vakuutusyhtiöön...