Pirteä potilas, jälki nro 14

Rohto on toipunut juuri niin hurjaa vauhtia kuin lekuri ennustikin :) Pari viikkoa leikkuusta pitäisi nyt kuitenkin malttaa hihnalenkkeillä ja olla liikoja riekkumatta, mikä tahtoo olla emännällekin vaikeaa muistaa, kun potilas vakuuttaa olemuksellaan olevansa pirteä kuin peipponen. Ihan joka hetki ei Rohtolla pysy tassutuntuma maankamarassa, kun väliin on ihan pakko loikata lumipaakun perään, heitellä ja saalistaa käpyä, hypätä sängylle lällättämään paapalle luu suussa jne. Haavakin on parantunut ja umpeutunut nopeaa tahtia, osin jo häviämässä, eikä saliasua ole päiväsaikaan enää pariin päivään tarvinnut pitää (yöksi olen sen vielä varulta pukenut), kun Rohto näyttää huoltavan alapäästään vain sukukalleuksia ym. normiputsauksia.

Noh, toipilasta pitää aktivoida sopivan rauhallisilla puuhilla, joten olen mm. antanut Rohton nenälle virikkeitä sisätiloissa, ja nyt iltamyöhällä kävin tekemässä sille pihalle jäljen. Keli oli nollassa ja taivaalta heitteli räntää, eli pihalle sai tehtyä jäljen sopivan ohueen (n. 1-2 cm) lumikerrokseen. Noin 15-20 m suora jälki kulki sivutuuleen, matkan varrella kolme namipalaa ja jäljen päässä rasiassa pikkasen karjalanpaistin jämiä. Yksi harhajälkikin sattumoisin tuli jäljen loppupuolelle: joku oli käynyt kulkemassa eestaas roskalaatikoille, mutta päälle oli ehtinyt vähän jo sataa räntää. Mun tekemä jälki ehti vanheta noin 5 minuuttia. Pikkupotilas ei meinannut pysyä nahoissaan, kun alettiin tehä lähtöä ulos: arvasi mun edeltävistä toimista, että taas se emäntä kävi kätkemässä herkkuja. Ulos ovesta pyrähti "nosemachine" innokkaasti nenä maassa eteenpäin nuuhkutellen. Pari metriä ennen jälkeä puin valjaat päälle ja sanoin vihjesanan "jälki", kun selvästi Rohto tiesi jo mitä ollaan menossa tekemään. Rohto huikasi jäljelle noin 90-asteen kulmassa, nuuhkaisi muutaman askeleen takajäljen suuntaan, mutta korjasi sitten itse suunnan ja viiletti jäljen sitten tarkasti ja vauhilla. Malttoi nappasta pari matkan varrelle laittamistani nameista ja riemastui lopussa olevasta herkkurasiasta :) Harhajälkeen en huomannut sen reagoivan mitenkään, ehkei siinä enää ollutkaan hajuja. Jälki on tähän asti luonnistunut Rohtolta kyllä hienosti, muutoinkin sen huomaa olevan melkoisen maavainuinen otus, esimerkiksi nyt lumikeleillä on ollu mielenkiintoista seurata, miten se mennä viilettelee pitkät matkat milloin mitäkin jälestäen. On se vaan pätevä pieni jälkikoira!

Potilaskertomus

La: hieman nolona verkkareissa, mutta jo huomattavan pirteä ja nälkäinen Rohto!

Karhunpoika sairastaa... tulikin vähän isompi operaatio, Rohto joutui leikkuupöydälle, mutta on nyt toipumassa oikein hyvin. Tiistai-iltana alkoi siis oksennella, oksensi seuraavana yönä 5-6 kertaa. Keskiviikkona vaiksuna, syömätön, nukkui, muttei ollut kovin kipeän oloinen eikä oksennellut, olin yhteyksissä eläinlääkäriin ja päätettiin seurailla tilannetta. Illalla annoin varulta parafiiniöljyä noin 20 ml ja päivän mittaan olin ruutaillut pieniä määriä tehobaktilla höystettyä vettä Rohton kitusiin. Torstai-aamuna tuntui jo olevan vähän virkumpi, edelleenkään ei kuitenkaan ruoka maittanut ja torstai-iltapäivällä oksentaa roiskautteli muutaman kerran, soitto lekurille, mutta saatiin aika vasta seuraavaksi päiväksi. Keskiviikkoaamun jälkeen Rohto ei ollut kakannut eikä parafiininkaan tuloksena peräpäästä tullut mitään. Lämpö normaali. Perjantaina ei olennaista muutosta olotilassa, eli kovin vaisuna, syömätön, nassuun lipaistut vedet roiskautteli jonkin ajan päästä oksennuksena ulos. Akuutissa tohtoritädit sitten ropeloi pojan perusteellisesti, ylävatsaa aristi ja suoliston puolella tuntui "jokin hieman kiinteämpi" pienehkö ylimääräinen möntti, röntgenkuvat näytti jonkinverran muttei huolestuttavia määriä kaasukertymää ja muutkin sisäelimet oli sen näköiset kuin pitääkin. Otettiin myös verikokeet, kaikki arvot oli ok paitsi natrium vähän alhaalla johtuen paastoilusta. Oireitten ja tulostamattomuuden vuoksi päätettiin leikata. Ja mitä sieltä löytyikään...? Syyllinen on kuvista viimeisimmässä: pehmolelusta irronnut tassu, jolla Rohto oli pitkin syksyä/talvea leikkinyt kiltisti vaan heittelemällä ja suussa natustelemalla sitä, mutta nyt sitten jossain vaiheessa päättänyt hotkaista sen. Liekö tapahtunu just ennen oireitten alkamista vai onkohan ehtinyt pyöriä jonkinaikaan mahassa ennen kuin päätyi tuonne ohutsuolenmutkaan? Tuo "tassu" oli siis huomattavasti likaisempi ja karmean hajuinen ennen kuin sen identiteetti selvisi pesussa - on muuten nyt ehottomasti tämän huushollin arvokkain matkamuisto ;) Onneksi ei ollut ihan täysin jumissa siellä, suoli oli ollut hyvässä kunnossa ja pelkän viillon kautta oli saatu ongittua tuo ylimääräinen matkaaja pois. Vakuutus olis muuten ollut ihan kiva olla olemassa, nyt tuolla muutaman sentin kapineella on hintaa n. 600 euroa, kilohintaa ei edes uskalla aatella....

Pe: leikkuun jälkeen vedettiin kotona sikeitä

Ke: podettiin näin rennosti...

Syyllinen, Velmu-vekottimesta irronnut tassu

Rohto 8 kk

Kuvat 13.2. (alempi veljeni Pasin ottama)

Rohtosta on alkanut kuoriutua äijjämäisiä piirteitä, alkaa ryökäle aikuistua! Kuun alussa olleen Laihian näyttely -opintomatkan jälkeen koiven nosto on alkanut olla lähes sataprosenttista (alkoi harjotella asiaa kunnolla vuodenvaihteen tietämissä), lenkeilläkin nuuhkuttaa selvästi enemmän hajujen perässä, ja nostaa väliin koipea kuin isot pojat konsanaan... Lisäksi reilu viikko sitten Rohto koki suuren Ahaa-elämyksen tyttöystävänsä Nuppu-dalmiksen kanssa: Rohto huomasi yhtäkkiä yhteisriekkulenkin ollessa jo loppusuoralla, että Nuppu on TYTTÖ - Bling! - oikein näki, kun lamppu syttyi sen päässä, nuuhkutti hartaasta toisen hännänalustaa ;) Tämän viikon rehveillä olikin sitten varsinainen kasanoova-Rohto Nupulla lenkkiseurana, kovasti yritti olla perävaununa selkään hyppimässä ja hännystelemässä ilman, että Nupulla olisi ollut edes juoksu menossa. Onneksi Rohto sentään välillä heittäytyy pentumaiseen riekkumiseen, roikkuu hihnassa, heittelee käpyjä, saalistaa lumipaakkuja jne :) Maanantaina Akuutin puntari näytti 16.5 kg lukemaa. Korkeudeksi arvioitu reilu 2 vk sitten noin 50 cm.

Tänään karhunpoika sairastaa masuaan, eiliseltä aamulenkiltä jäi ehkä riekkukepin palanen sinne ärsyttämään, oksenteli eilisiltana ja viime yönä. Nyt ei maistu ruoka, ja Rohto on vaisuna, nukkuu. Edellisestä kerrasta onkin aikaa, raakojen haperoiden jälkiseuraamuksena viime syksyltä. Toivotaan, että lepo tepsii, tilanne on seurannassa ja eläinlääkäriä konsultoitu. Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme...

Näyttelyssä Laihialla 6.2

Ensimmäinen virallinen näyttely (tai ylipäätään minkään sorttinen) Rohtolle, pentuluokassa käytiin debytoimassa Laihialla asti. Matkaseurana oli myöskin ensikertalainen venäjänajokoira "Mosku" kera Johanna-emännän. Tulikin pitkä päivä pojille: puoli kuus aamulla lähettiin reissuun ja puoli kaheksan aikoihin illalla oltiin taas kotosalla. Hienosti pojat reissasivat koko matkan ja jaksoivat käyttäytyä siivosti näytelypaikalla. Tosin Rohton piti näyttelyalueelle saapuessamme kommentoida ympärillä levittäytyvää hulinaa äänekkäillä haukahduksilla, mutta ekan vartin jälkeen se totesi, ettei kannata tuhlata äänijänteitä kaikille vastaantulijoille ;) Kehän laidalla Rohto käyttäytyi pääasiassa fiksusti leikkiä puuhaillen tai tarkkailen rauhassa näytelmätouhuja - toki se väliin yritti kiskoa tutustelemaan viereisiin koiriin, mutta rahoittui nopeasti näissäkin tilanteissa. Osa kehistä oli sisällä urheiluhallissa, sielläkin pojat olivat vallan salonkikelpoisia koirakansalaisia.

Kehässä Rohto kulki kivasti mukana, antoi tuomarin kopeloida hyvin itseään ja malttoi seisoa sievästi paikoillaan. Tällainen arvostelu saatiin Pekka Teiniltä:

Mittasuhteiltaan oikea ja rotupiirteiltään hyvä urospentu. Vielä kapeahko pentumainen pää, hyvä ilme silti. Rintakehän muoto ja pituus hyvä. Lantiossa hyvä rakenne. Eturaajat vielä hieman rungon alla, mutta niissä on hyvät kulmaukset. Laatuturkki, mukava luonne.
PEK2, KP.

Reeniyhteenvetoa, tammi-helmi

16.2 Soittola, Oulu (vanhalla kasarmilla oleva 2-kerroksinen autiotalo). Ravjan etsintävuoro. Tehtävänä oli tarkistaa piha-alue ja rakennus. Ulkoa löytyi yksi maali sisäänkäynnin portaiden alta, hienosti Ravja löysi ja ilmaisi. Sisällä alakerrassa kapean käytävän vastakkaisilla puolilla olevissa kaapeissa (ovet kiinni) 2 maalia, näistä ekan Ravja paikansi ja ilmaisi hyvin, jonka jälkeen aloin itse availla varulta lisää ovia ja hoksasin toisen, mutta Ravja sai työstää sen loppuun omatoimisesti, ilmaisi hyvin. Yläkerrassa maali oli ovi kiinni olevassa wc:ssä, Ravja reagoi haistelemalla ja vinkumalla viereissessä kylppärissä, jonne hajut ilmeisesti kulkivat wc:stä, myös käytävällä olevaa juoma-automaattia nuuhkaili - ehkä haju tuli myös sen putkiston kautta. Vasta pienen tauon jälkeen (yläkerran pikatuuletus, ylimääräinen väki pois ja wc:n oven raotus) Ravja sai työstettyä hajun oikeaan osoitteeseen ja ilmaisi hyvin. Tälläkin kerttaa ilmaisi eka viereiseen kylppäriin, mm. nuuhkimalla ja nousemalla takaseinän ikkunlautaa vasten. Eka käynnillä yläkerrassa Ravja oli ilmaissut myös suljetun oven takana lattialle jätetyt kinttaat vinkumalla oven takana: kun ovi avattiin, Ravja toi hanskat mulle ;) ROHTO-Ohtoselle oli 2 maalia: yläkerrassa ovi auki olevassa hämärässä huoneessa kaapin takana Salla, jonka löytämisestä Rohto kovasti ilahtui, yritti hieman hypähtää vasten, mutta istahti sitten äkkiä saaden kehut ja namit. Alakerrassa Jarno istui paljon hajuja sisältävän huoneen (ilm. jonkinlaisessa harrastekäytössä) katvekohdassa (huoneessa valot päällä), mutta häntä Rohto ei oikein mieltänyt etsittäväksi vaan olisi jatkanut huoneessa nuuhkuttelua, ellei Jarno ois tehny pientä houkutteluelettä. Uteliiana ja arastelematta Rohto liikkui ihka-ensimmäisessä rakennusetsinnässään :)

12.2. Oulu, hälyreenit. Ravja mukana, Rohto Okran luona hoidossa reenien ajan. Haastava rakennusetsintäharjoitus, jossa taas kovasti pään vaivaa niin ihmisille kuin koirille. Tuli taas todettua, että hajut kulkee kaikkea muuta kuin suoraviivaisesti rakennuksessa, ja että läheltäkin voi mennä ohi. Oikein antoisa harjoitus!

9.2 Valkiaisjärventie, Oulu. Rohtolle samanlainen reeni kuin edellisellä viikolla Isokankaalla. Parilla ekalla maalilla yritti vähän hypähtää vasten, loput menikin sitten hyvin. Hommiin lähtöluvan annoin tällä kerralla sanalla "haku" (hieman mielikuvituksetonta ;))- aikaisemmin on tainnut tulla sanottua arkisesti vain "mennään" tms. Ravjalle 2 maalia polun varressa: eka "höpöttävä mummo" ja toinen pyöri paikoillaan, hyvät ilmaisut, paitsi liikkuvalla hypähti pari kertaa hieman vasten.

2.2 Isonkangas, Oulu. Tällä kertaa vain Rohto mukana, Ravjalla masu sekaisin ja jätin sen kotia. Rohtolle reenattiin sopivaa etäisyyttä maaliin nähden neljällä hlö:llä. Yksi maali vuorollaan siirtyi tiellä n. 10 m päähän jääden seisomaan kädet ja namirasia selän takana ideana odottaa Rohton istahtamista sopivalle (n. 1 m) etäisyydelle. Rohto oli maalin siirtymisen ajan hihnassa ja kun ennen irrottamista pyysin sitä odottmaan Rohto tarjosi istumista ja katsekontaktia, hyvin siis malttaa odottaa luvan ennen hommiin lähtöä. Eka maalilla Rohto lähti kurkkimaan nameja selän takaa, jolloin maali otti rasian eteen esille ja Rohto siirtyi takaisin etupuolelle ja istahti, heti kehut ja palkkaus alas eteen. Muilla maaleilla Rohto hoksasikin sitten pian, mitä siltä odotettiin :) Lopuksi Jarno leikitti Rohtoa, joka innostui etenkin, kun leikittäjä konttasi ja härnäsi lelulla: haukusta ja pienestä urinasta päätellen homma oli hieman jännääkin, mutta kovasti kiinnostunut ja innokas osallistuja Rohto oli.

26.1 Oulu. Reenipalaveerausta Sallan luona, koirat jäi kotia. Tavoitteiden asettelua, tiedonjakoa omien koirien ominaisuuksista ja palkkausohjeista ym. reeniporukalle. Ravjan osalta tavoitteena on pitää se hyvässä kunnossa ja hälytysryhmässä kevennetyin tehtävin (esim. jälki raskaana lajina jätetty jo pois), syksyllä on tarkoitus uusia haun taidontarkistus. Rohton kans jatketaan maalit-on-kivoja vahvistamista, palkkauksessa yritän muistaa myös leikittämisen vaihtelun tuojana, piiloja ja maalien asentoja pitää vaihdella. Rohton ilmaisutavaksi on tarkoitus kokeilla haukkua ja miettiä ensin huolella, miten sitä alkaisi kouluttaa sille, ensin todennäköisesti kotona haukutus-reenejä ja ehkä esim. kesän loppupuolella reeneissä, mutta ei vielä etsintään yhdistettynä. Myös sopivan etäisyyden hakeminen maaliin tärkeää heti alusta alkaen.

19.1 Muhos. Reenit mettän keskellä pellon laiteella olevalla saha-aukiolla (muutamia puukasoja, katettu traktorin peräkärry täynnä puutavaraa, varastona oleva "leikkimökki"). Rohtolle 2 maalia: Mitra ovi reilusti raollaan olevassa mökissä istumassa ja neiti-X (nimi unohtui) ison rankakasan takana ison kuusen katveessa seisomassa. Puun alla seisoskelijasta Rohto sai hajun kauempaa, mutta lähempänä mahdollisesti kadotti hajun, huomasi maalin näöllä ja mörköhaukkuili, mutta tuli reippaasti mukana katsomaan, kun mentiin yhdessä tutkimaan "epäilyttävää tyyppiä". Mökissä olijasta Rohto sai hyvin hajun ja paikansi hienosti sisälle asti. Piiikkasen ahnehin Rohtolle liikaa uusia asiota, kun mörköhaukkuilun perään käytiin ihmettelemässä myös lumiluolaa kaivavaa Jarnoa ja pellolla moottorikelkkailevaa Mitraa. Moottorikelkka oli ok, mutta Jarnoa piti mörköhaukkuilla. Ravjalle yksi maali korkealla katetussa traktorin peräkärryssä ja yksi mökissä suljetun oven takana: molemmat maalit löysi ja ilmaisi hyvin.

10.1 Raahe. Reenit valoisaan aikaan (11.00 >) meren rannassa. Rohtolle 3 maalia valmiina erilaisissa paikoissa: 1) Pauliina tyttärensä kera ruovikon laidassa kyykyssä/istuallaan, 2) Kirsi kuusentaimitiheikössä ja 3) Urpo seisoi lepikossa. Hyvin Rohto työsti hajut ja meni reippaasti kaikkien luo, tosin Urpon todennäköisesti bongasi eka näöllä, mutta lähti hakemaan vasta hajun saatuaan, kun kierrettiin tuulen alapuolelle, kaikilla suorapalkkaukset. Ravjalle yksi maali, jolla pitempi ilmaisu, hyvin meni. Alla muutama kuva rantamaastosta Vikinä-heelerin esittelemänä. Reenien lopuksi käytiin leikittämssä nuoriso-osastoa läheisellä suoaukiolla, sieltäkin muutama kuva.

Vikinä etsii ja löytää

Vili-vihikoira treenasi ID-tunnistusta

Lopuksi penskat leikki: Vili ja Mona-labbis

Rohto joukon jatkona