Oulun takamailla Niileskorvessa reenattiin eilen illalla. Vaihteeksi Ravja reenasi ekaksi: käveltiin mettätietä eka 10 min yhteensuuntaan (lämmittelylenkki tyhjälle alueelle), sillä välin Raija meni herkkujen kans piiloon mettätien alkupäähän. Palatessa Ravja päätti lähteä omatoimisesti partioimaan metsän puolella n. 20 m tiestä - aivan kuin sen pään yläpuolella ois ollut ajatuskupla: "empä viitti kulkea samaa reittiä takas, vaan tsekkaan, josko tänne mettään poistuis jälkiä" ;). Itse kuljin tietä pitkin, ja pyysin Ravjaa väliin vähän lähemmäs, jos se oli etääntymässä kauemmas tiestä. Noin 300 m mettäpartioinnin jälkeen Ravja paikansi Raijan, joka alkoi palkkata sitä pian eka haukkujen jälkeen sopivan ilmaisuetäisyyden pitämisestä. Kiva reeni, ja muistin jopa ne paapan loppuvenyttelyt ennen autoon laittoa...
Rohtolle puolestaan oli kaksi maalia valmiiksi tuulen yläpuolelle laitettuna, etäisyyttä maaleilla n. 5-10 tiestä ja toisiinsa väliä reilu 30 m, eka maali jotain parikymmentä metriä meidän lähtöpisteestä. Rohtolla on selvästi lamppu syttynyt homman suhteen, mikä ilmenee hienoisena malttamattomuutena päästä ettimään niitä eksyneitä, ts. ei kauheasti joutanut seurustelemaan muitten kanssa, kun nenä ja katse tapalailivat jo tuuleen suuntaan ;-D Malttoi kuitenkin taas hetkoiseksi istahtaa, ennen kuin päästin otteen valjaista ja annoin luvan lähteä hommiin. Hirmuinen spurtti tietä pitkin etiäpäin, ja reilusti ohi eka maalin, kunnes laittoi jarrut pohjaan: "hei tuolla haisi jotain!" Hyvin paikansi eka maalin (seisova), joka palkkasi kaikessa rauhassa kehuen Rohton ja toi sen sitten namien avulla mukanaan tielle. Laitoin Rohton kiinni ja hetkosen rauhoittumisen jälkeen jatkettiin matkaa. Toisesta maalista Rohto meni vain pari metriä sivu tietä pitkin ja piipasi pari kertaa, kun siinä kohtaa oli just iso vetinen oja ylitettävänä, mutta hoksasi sitten palata hieman tietä pitkin niin, että pääsi helpompaa reittiä maalin luokse. Viimeinen maali tarjoili ensin herkut pikkuahmatille ja kokeili sen jälkeen leikittää sitä (vinkulelu nahkarukkasen sisällä): hieman Rohto innostuikin leikkimään, mutta selvästi sen aatokset alkoi käymään etiäpäin hommia jatkamaan. Otin tässä vaiheessa siltä valjaat pois ja leikitin sen verran vielä itsekin, että sain sen uudestaan kiinnostumaan lelusta. Leluleikkeja pitää muistaa tehdä itsekin enemmän ihan arkitilanteissakin, olisi ihan mukava saada lisävaihtoehtoja palkaamiseen.
Illan päätteeksi Rohto pääsi vielä Mauno-sammarin kanssa leikkimään pieneksi toviksi. Kivasti poijjaat paini menemään, vaikkakin Rohtolla oli melkoiset ärinä-äänitehosteet mukana leikissä. Kymmenisen minuuttia pennut ehtivät painia nujuta; lopetettiin, kun äänessä alkoi olla ärtymis-rähähdystä, ihan sovussa pojat käppäili talutuksessa autolle, eivätkä hihnassa juuri yrittäneetkään päästä uudestaa leikkimään - kaipa niille omastakin mielestä tuli aktiviteettikiintiö täyteen ;)
keskiviikko 18. marraskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti