Läpäisimme Ravjan kanssa lauantai-iltana pelastuskoirien taidontarkistuskokeen Haukiputaan Runtelin maastoissa, mikä kovasti lämmitti mieltä kuukauden takaisen epäonnistuneen (tai paremminkin opettavaisen) kokeen jälkeen :) Olosuhteet olivat nyt otollisemmat, sillä selkeä joskin suunnaltaan vaihteleva tuuli oli apuna etsinnässä. Myös maasto oli meikäläiselle selkeämpi hahmottaa, vaikkakin maaston muotoen vaihtelu aiheutti sitten mielenkiintoista hajujen liikkumista. Ravja liikkui hyvin alueella ja kaikki kolme maalia löytyivät 23 minuutissa. Parista maalista Ravja sai hajun jo kaukaa, eli joutui ilmaisemaan melko pitkän tovin ennen kuin ehdin itse paikalle. Ilmaisut olivat hyvät, vaikka ilmeisesti pienenä sijaistoimintona olleet maankaivuupuuhat aiheutti pientä katkoa haukkumiseen - ei kuitenkaan ollut pahasti rääpinyt maaleja, mitä nyt toiselta oli onnistunut kuopimaan peiton pois... Heti kokeen alussa oli mielenkiintoinen hajuhavainto, kun oltiin menossa ekaa siivua alueen reunaa pitkin, joka kulki kymmenkunta metriä korkean jyrkänteen alapuolella koemaaston viettäen siitä kumpuillen alaspäin merta kohden. Ravja nimittäin alkoi tuossa jyrkän rinteen tyvellä ilmaista haukkuen hajua muutaman metrin säteellä liikkuen, vainuillen välillä ylöspäin puita kohti: kokeen jälkeen testaaja arveli, että yhden maalin haju kulkeutui tuohon kohtaan. Olisiko esim jyrkkä rinne pyöräyttänyt hajun tulemaan ylhäältä alaspain ja tiivistymään jostain syystä voimakkaammin sillä hetkellä tuohon kohtaan, tiedä häntä, mielenkiintoista! Tuo episodi kesti ehkä puolisen minuuttia, minkä jälkeen Ravja jatkoi eteenpäin. Palkkioksi hienosta työskentelysä paappa sai herkutella nuotion ääressä makkaraa ja autossakin odotti vielä herkkutarjoilu :) Nih, ja muistin venytellä Ravjan! ..ja ihan ongelmitta on liikkunut tämän sunnuntaipäivän täällä kotimaisemissa.
Rohtolaiselle tulikin lauantaille piiitkä autoilupäivä, kun ekaksi oltiin käyty lappalaiskoirien pentutreffeillä ja loppupäivä ja -ilta kuluivat myös samoilla seutuvilla Ravjan kokeen takia. Toki Ohtonen pääsi väliin viipottamaan paapan kanssa tai ilman maastoja tutkailemassa - parasta sen mielestä taisi kuitenkin olla makkaranpaistohetki nuotion ääressä :)
Onnea tuon kokeen läpäisystä! Hieno Paappa meillä. :)
VastaaPoistaKatja
Ravja-paappa kiittää :)
VastaaPoistaOnnittelut taidontarkistuksen läpäisystä! Nyt vasta löysin tänne teidän blogiin. Lisäsin sen tuonne Viiman ja Myryn blogin linkkilistaan, kun onhan tätä pakko seurata jatkossakin! :)
VastaaPoistaKiitoksi Päivi :) Kaivelimpa minäkin teidän sivut esille, ja pitihän ne sukulaispoijjaan sivut lisätä omiinkin linkkeihin :)
VastaaPoista