agi-Ohtonen

Pitkin kevättä ja alkukesää ollaan Rohton kans tutustuttu agilityn saloihin. Pari kertaa ehdittiin huhtikuussa vierailla tuttujen villakoiraporukassa, joilla oli Haukiputaalla Activedogilta vuokrattuna hallivuoro. Tuolla Rohto pääsi tutustumaan mataliin hyppyihin, kontaktien alastuloihin, renkaaseen, keinuun, voihan-ahistus-keppeihin (vinokepit, jotka suorassa linjassa tyveltä: emännän tökkivä pannasta ohjailu ahisti) ja jippiajee-putkeeen - putkihulluuden siemen tuli siis jo alkuvaiheessa kylvettyä ;) Esteiden opettelussa käytettettiin veturina esteen eteen laitettavaa namikippoa/nameilla varustettua apuohjaajaa. Kontakteja otetiin 2-2 tekniikalla, eli pysäyttäen alastulolle niin, että takatassut ovat esteellä ja etuset jo maassa. Lämmin halli ja sulotuoksuinen "muovinurmi", ja ehkä uusi paikkakin aiheuttivat Rohtossa pientä läähättelyä ja keskittymiskyvyn herpaantumisia, mutta mukavasti se oli myös kuulolla, meni esteitä reippaasti turhia aristelematta (kepit oli poikkeus johtuen pantaohjaus-ahistuksesta) eikä sinkoillut toisten koirien perään. Oikein mukavasti alkoi siis agi-hommiin tutustelu - kiitoksia kaimalle ja Juhalle tästä mahdollisuudesta!

Heti toukokuun alussa alkoi lappalaiskoiraporukalla kuuden kerran alkeiskurssi, jonka organisoi Lappalaiskoirat ry:n Oulun alaosasto. Koirakaartissa olivat Rohton lisäksi lapinkoirat "Tytti" ja "Aarni" sekä lapinporokoiratytöt "Rilla" ja "Citna". Kurssi oli Koirakoulu.infon http://koiratarha.avaruus.net/ pitämänä Hiukkavaarassa. Samoilla periaatteilla opeteltiin esteitä kuin huhtikuussa Haukiputaallakin. Uusina esteinä tulivat pussi, pituus, muuri, puomi, A, (näistä kahta viimemainittua oli Haukiputaalla ehditty kokeilla vain alastulon opettelussa) - no problems! Kepit oli täällä samanlaiset vinokepit kuin Haukiputaallakin, ja keppiahistuksen välttämiseksi otin niitä Rohton kanssa lähinnä niin, että kouluttaja "imutti" sen namilla vetäen kepit läpi, eli tässä ei tullut ohjailua pannasta. Loppukerroilla otettiin jo pieniä radan palasia yleensä 2-3 esteen sarjoina . Aika mukavasti Rohto malttoi täälläkin keskittyä, vaikkakin välillä juniorin hormoonit hyrräsivät naisten perään ja nenä unohtui aika usein nuuhkuttamaan hajuja maasta. Pitäisi vaan itellä malttaa pitää pinna näissäkin tilanteissa löysällä, pitää taukoja ja olla ahnehtimatta liikoja toistoja - pipo löysällä, pilkettä silmäkulmassa, vähän ja hauskasti - tässä olis aika hyvät toimintaperiaatteet, kun vaan malttais ja muistais! Viimeisellä kerralla päästiin aika lähelle näitä, ja Rohtolle löytyi super-namipalkka etuveturiksi: Valion purkkijätskin tavoittelu oli erittäin innokasta ;-D

Oulun kurssin jälkeen hypättiin heti kesäkuun alkupuolella Raahen Koirakerhon alkeiskurrssille sen puolivälistä. Ajoitus osui nappiin, sillä sinä päivänä kun oltiin ekaa kertaa mukana, oli paketista kääritty ulos tuliterät sikssak-periaatteella toimivat kujakepit, matalaksi säädettävissä oleva keinu sekä magneettikiinnitykistä "halkeava" rengas. Ja voi ihanuus noita keppejä!!! Niillä kahdella kerralla, jotka Raahessa on ehditty käydä, olen ottanut kepit noin 40-50 cm leveänä "kujana": ainoastaan parilla ekalla yrittämällä Rohto yritti välistä kesken kaiken pois, mutta hiffasi sitten juosta ne vaan läpi edessä odottavalle namialustalle. Onnistuneita toistoja takana nyt ehkä himpun vajaa kymmenen, viimeisillä kerroilla mun rooli on vaan ollut juosta perässä hihnaa kannatellen :D Pitää nyt vaan kuulostella kokeneemmilta, miten tästä lähteä etenemään. Ohjauskuvioista tuli heti meidän ekalla osallistumiskerralla valssi vastaan. Viimeisissä reeneissä rinnakkain oli neljä hyppyä, jotka mentiin puolelta toiselle valssaillen. Mun eka kumarakökkimisyritelmätöksäyksen jälkeen sain neuvon oikaista roppani, ja johan lähti kulkemaan! Pari kertaa meni tosi kivalla vauhilla ja Rohto hahmotti hyvin esteet, vaan sittenpä ahnehin vielä kokeilemaan parin esteen ohjausta uukkarina ilman valssia ja johan kostautui ;) Väsy tais painaa jo tunnin lopussa Ohtosta, ei millään olis enää hypännyt, vaan sainhan sen lopulta yli kun hyppäsin ite edellä ja lelun heittämällä seuraavan yli meni Ohtonenkin. Lelupalkkaus toimii Ohtosella mukavasti, se on innokas poika repimisjahtileikkeihin - agispesiaalileluksi hommattu pieni vingulla höystetty "majavannahka" revityslelu on oikein mieluinen. Iloinen olen myös Rohton kuulolla olosta, se ei karkaile toisten koirien perään (noo, pari kertaa Oulun reenissä tyttöjen perään ;), sitä voi jo jättää toviksi odottamaan paikoilleen ilman hihnaa ja olen tätä pyrkinyt vahvistamaan välipalkkauksilla.

Nyt jäämme pitemmälle treenitauolle ekaksi mun parin viikon loman vuoksi ja myöhemmin heinäkuussa maastotyöt todennäköisesti jätättää osan reeneistä välistä. Vaan ihan paikallaan on taukoilu, sen verran säntillisesti on kolmen viimeisen kuukauden aikana reenailtu.